Eräs läheiseni kummasteli viime
tapaamisellamme, että ”Sulla on niin paljon kaikkia asioita
auki... kannattaisiko keskittyä enemmän yhteen tai pariin
pääasiaan?” Keskustelumme koski silloin lähinnä yrittämistä
ja olin juuri avautunut kaikkien kesken olevien projektieni
vaiheilta.
On myönnettävä, että hänen sanansa
osuivat ja saivat aikaan aika paljonkin pohdintaa. Keskustelumme
jälkeen olen muutaman kerran käynyt arviota, että kuuluuko tämä
juttu nyt prioriteetissa tärkeimpiin. Kotoa olen perinyt asenteen,
että kesken ei asioita jätetä. Sen mukaan siis toimin, mutta
opittavaa taitaa olla ainakin siinä, milloin on aika antaa joidenkin
asioiden vähän levätä.
Omaa toimintaani ja ajatusmaailmaani
kuvaa myös palapelin rakentaminen. Palapelissä alkaa ensiksi miellyttää laatikon päällä oleva kuva ja tietty haaste palojen määrästä. Seuraavaksi pitää löytää hyvä rauhallinen paikka
ja aikaa kokoamiseen. Tämän sain elämääni vuoden 2010
aikana.
Seuraavaksi alan yleensä palapeliä kootessani
etsiä kulma- ja reunapaloja, eli haen rajausta itse kuvalle. Tätä
ajattelen yritysideanani väsymysriskin hallinnan jalkauttamisesta
suomalaisiin organisaatioihin ja vireyden lisäämisestä sen avulla
yksilöstä yhteiskuntaan. Ajallisesti rajojen ja hieman
sisäpuolenkin rakentaminen vei nelisen vuotta. Silloin alkoi jo
nähdä mitä on tuloillaan ja minkälaista kuvaa mistäkin nurkasta
alkaa löytymään. Yksi näkyvin osa tätä oli kirjani “Väsymys työelämässä – riskit ja hallinta” julkaisu ja sen saama hyvä
vastaanotto julkisuudessa.
Palapelien maailmassa haasteeni taitaa
olla vähintäin 5000 palan palapeli. Siinä on kokonaisuutena
pikkasen organisaatiomallin, pikkasen ideaaliyhteiskunnan, pikkasen
elinvoimaisen osallistuvan itsevastuullisen yksilön kuva
lopputulemana. Enkä tiedä, saanko tätä ikinä valmiiksi, mutta
haastetta ja onnistumisen iloja on jo koettu. On myös koettu
ahdistusta ja tunnetta että miksi ihmeessä lähdin tällaista edes
kokoamaan. Aivan niinkuin isoa palapeliäkin tehdessä! Eli
kärsivällisyys on yksi haasteistani ja opittavista asioista.
Ajatellessani nyt tätä edessäni
olevaa palapeliä, siinä on jo tosi paljon valmista ja kuva alkaa
näyttää hyvin mielenkiintoiselta. Isossa organisaatiossa on
aloitettu vireysvalmennuksen läpivienti, valmistumassa on
e-työkirjasarja vireydestä ja eilen julkistui yhteistyökumppaneiden
kanssa toteutettu vireyden verkkokurssi. Työvireyttä analysoiva
ohjelma ja appsit ovat työnalla ja ensi kuulla on monia eri
tilaisuuksia taas edistää vireyttä luennoimalla eri yhteyksissä. Eli mikäs tässä, vaikka paljon on paloja vielä
nurin ja etsittävänäkin.
Palapelivertaus antaa itselleni
jotenkin rauhallisen mielen, vaikka tähän asiaan liittyviä
projekteja onkin xx-määrä. Jokainen niistä täyttää yhden osan
kuviosta ja ihan niinkuin palapeliä kootessani kiinnitän huomioni
yhdellä kertaa aina yhteen kuvan kohtaan, niin myös projekti
kerrallaan saa täyden huomioni aina ajallaan. Lopulta nämä
lukuisat projektit kokoontuvat vielä yhteen käsittämättömän
hienoksi kokonaiseksi kuvioksi. Sitäpaitsi on mahtavaa, kun saa apua
palapelin kokoamiseen, yhdessä tekemällä sillä on vielä suurempi
todennäköisyys valmistua, jos itseltä meinaa usko loppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti