Ajattelumalleista - jälleen kerran :-)

En pidä suuremmin markkinointityöstä, ainakaan siis soittelusta ennestään tuntemattomille ihmisille. Yrittäjänä sitä on kuitenkin pakko tehdä, tai muuten kukaan ei tiedä luomistamme hyvistä tuotteista tai palveluista.

Seurasin itseäni ja tuntemuksiani, ottaessani puhelimen viimeksi käteeni ja soittaessani erään ison yrityksen toimitusjohtajalle. Olin lähestynyt häntä aiemmin meilillä, mutta soitan yleensä perään, koska itsekin tiedän, miten meileille usein käy.

En siis tuntenut henkilöä mitenkään, mutta tiesin, että puhelu voisi johtaa win/win -tilanteeseen. Meille lisää töitä, heille lisääntynyttä psykologista turvallisuutta läpi yrityksen ja sen kautta tulosta viivan alle. Puheenaihe oli tuttuakin tutumpi – oma työ FRM:n (Fatigue Risk Management) parissa, vireys kokonaisuutena ja siitä kehitetty FRM-vireysvalmennus.

Oman toimintani seuraaminen suorastaan hymyilyttää jo minua. Olin varannut kalenteristani soittoajan. Olin selvittänyt etukäteen yrityksen tietoja ja toimintaympäristöä. Olin siis tehnyt hyvät esityöt puhelun eteen. Silti soittoajan lähestyessä huomasin, miten hermostuneisuus nosti päätään ja puhelun mahdollinen eteneminen kävi mietteissä useampaan kertaan: En saa henkilöä kiinni, häntä ei kiinnosta, en osaa vastata hänen kysymyksiinsä, häiritsen häntä työssään, eivät he kuitenkaan tarvitse meitä jne jne...

Seurasin omia ajattelupolkujani ja tunnistin negatiivisen ajattelumallini ja tunteeni, joka siitä seurasi – epävarmuus, riittämättömyys ja jopa tuska, miksi mä ajattelen näin – pitäishän mun jo osata välttää tällaista ajattelutapaa. Tuolla viimeisellä ajatuksella jopa onnistuin vähän vielä lisäämään omaa pahaa oloani. Tunteeni oli siis kasvusuunnassa, mutta huomasin myös, että suhtautumalla tunteeseen tutkivalla ja erittelevällä asenteella sekä lopulta hyväksymällä oman oloni,  aloin kokoajan voida paremmin.

Lopulta puhelimeen oli kohtuullisen helppo tarttua asenteella, että minä teen palveluksen kertomalla heitä hyödyttävästä palvelusta. Ei ole väliä, jos potentiaalinen asiakas sanoo ei, mutta jokatapauksessa minä teen työni ja heille tulee lisää tietoa vireyden lisäämisen mahdollisuuksista.

Vaikka tilausta ei heti tullutkaan, koen silti onnistuneeni ja oppineeni taas jotain ajatusten ohjaamisesta, motivaatiosta sekä erityisesti tunteiden hyväksymisestä. Kiva juttu, mielenrauha saavutettu ja seuraava markkinointipuhelu on taatusti helpompi aloittaa.

Vireys ja turvallisuus kulkevat käsikädessä

Olen usein todennut, että vireys ja väsymys ovat kovin laajoja ja vähän epämääräisiä asioita. Se ei silti tarkoita sitä, että ne voisi jättää huomiotta. Molemmat niistä alkavat yksilöstä, ollen hyvin henkilökohtaisia asioita. Silti vaikutukset ovat kumulatiivisia, siirtyen yksilöstä yrityksiin, organisaatioihin ja lopulta koko yhteiskuntaan. Tällaisten asioiden hallinta ei ole helppoa, koska ihmisiä ei voida pakottaa huolehtimaan vireydestään vaan halu on tultava ihmisestä itsestään. Kuitenkin organisaatioissa tämä kuuluu turvallisuus- ja henkilöstöjohtamisen avainasioihin.

Väsymysriskinhallinta, Fatique Risk Management (FRM) on tietääkseni ainut menetelmä, joka analyyttisesti ja riskinhallinnan toimin selkeästi auttaa organisaatioita vireyden edistämiseen ja väsymyksen hallintaan. Itse sisäistin ja sitouduin niihin niin työssäni kuin yksityiselämässäni ja voin todeta, että se on kannattanut. En ala mitään ruusunpunaisia juttuja yrittämisestä tai oman vireyden noususta kuvata, sillä tämä tie on pitkä ja matkanteko hidasta, mutta nautin siitä.

Väsymyksen hallintaan ja vireyteen sitoutuminen tarkoittaa osaltani riittävästä ja laadukkaasta unesta, ravinnosta, liikkumisesta, mielentilasta ja työelämästä huolehtimista. Kohdallani se tarkoittaa myös työssäni asian eteenpäin viemistä sekä siitä julkisesti ja rohkeasti puhumista (Väsymys työelämässä – riskit ja hallinta -kirja, Virvote-kirjasarja, Vireyden verkkokurssi sekä luennot ja valmennukset,joita pidän)

Koska vireyteen kuuluvat ”muotiasiat” uni, ravinto, liikunta, mielen tasapaino, unohtuu usein että kyse ei ole pelkästä hyvinvoinnista. Oma, läheisten, työtovereiden ja ihan vieraidenkin turvallisuus on myös siitä kiinni. Vireänä huomaa paremmin oman käytöksensä, tottumuksesta juontuvat teot ja valinnat, vaaratilanteet ja mahdollisuudet.

Yritysten turvallisuuskulttuuri tarvitsee erityisesti vireyttä. Erään määritelmän (Reiman & Oedewald, 2008) mukaan turvallisuuskulttuuri käsittää turvallisuuteen liittyviä arvoja, asenteita ja toimintatapoja, eli siis jatkuvaa sosiaalista prosessia. Väsyneenä ärtymys ja unohtelu lisääntyvät, arviokyky, aistit ja reaktiot huononevat sekä oppiminen ja luovuus vähenevät. Jokainen tuntee tämän prosessin ja sitä verrataan usein alkoholin aiheuttamaan suorituskyvyn heikentymiseen.

Vaikka kaikki tuo on täysin selvää, ei organisaatioissa silti mielestäni kiinnitetä tarpeeksi huomiota vireyden ja väsymyksenhallinnan mahdollisuuksiin. Koska olen itse enemmän toimija kuin markkinoija, en välttämättä ole saanut asialle niin suurta näkyvyyttä kuin toivon. Siksi käytin osan tästä keväisestä lauantaiaamusta tähän kirjoittamiseen, koska siihen tunsin tarvetta. Nyt jatkan pihahommiin vireytymään ja toivon, että joku saisi tästä blogikirjoituksesta kipinän vireytensä huomioimiseen ja asian eteenpäin vientiin yhteisöissään.

Palapeli nimeltä FRM & VITALGO

Eräs läheiseni kummasteli viime tapaamisellamme, että ”Sulla on niin paljon kaikkia asioita auki... kannattaisiko keskittyä enemmän yhteen tai pariin pääasiaan?” Keskustelumme koski silloin lähinnä yrittämistä ja olin juuri avautunut kaikkien kesken olevien projektieni vaiheilta.

On myönnettävä, että hänen sanansa osuivat ja saivat aikaan aika paljonkin pohdintaa. Keskustelumme jälkeen olen muutaman kerran käynyt arviota, että kuuluuko tämä juttu nyt prioriteetissa tärkeimpiin. Kotoa olen perinyt asenteen, että kesken ei asioita jätetä. Sen mukaan siis toimin, mutta opittavaa taitaa olla ainakin siinä, milloin on aika antaa joidenkin asioiden vähän levätä.

Omaa toimintaani ja ajatusmaailmaani kuvaa myös palapelin rakentaminen. Palapelissä alkaa ensiksi  miellyttää laatikon päällä oleva kuva ja tietty haaste palojen määrästä. Seuraavaksi pitää löytää hyvä rauhallinen paikka ja aikaa kokoamiseen. Tämän sain elämääni vuoden 2010 aikana.

Seuraavaksi alan yleensä palapeliä kootessani etsiä kulma- ja reunapaloja, eli haen rajausta itse kuvalle. Tätä ajattelen yritysideanani väsymysriskin hallinnan jalkauttamisesta suomalaisiin organisaatioihin ja vireyden lisäämisestä sen avulla yksilöstä yhteiskuntaan. Ajallisesti rajojen ja hieman sisäpuolenkin rakentaminen vei nelisen vuotta. Silloin alkoi jo nähdä mitä on tuloillaan ja minkälaista kuvaa mistäkin nurkasta alkaa löytymään. Yksi näkyvin osa tätä oli kirjani “Väsymys työelämässä – riskit ja hallinta” julkaisu ja sen saama hyvä vastaanotto julkisuudessa.

Palapelien maailmassa haasteeni taitaa olla vähintäin 5000 palan palapeli. Siinä on kokonaisuutena pikkasen organisaatiomallin, pikkasen ideaaliyhteiskunnan, pikkasen elinvoimaisen osallistuvan itsevastuullisen yksilön kuva lopputulemana. Enkä tiedä, saanko tätä ikinä valmiiksi, mutta haastetta ja onnistumisen iloja on jo koettu. On myös koettu ahdistusta ja tunnetta että miksi ihmeessä lähdin tällaista edes kokoamaan. Aivan niinkuin isoa palapeliäkin tehdessä! Eli kärsivällisyys on yksi haasteistani ja opittavista asioista.

Ajatellessani nyt tätä edessäni olevaa palapeliä, siinä on jo tosi paljon valmista ja kuva alkaa näyttää hyvin mielenkiintoiselta. Isossa organisaatiossa on aloitettu vireysvalmennuksen läpivienti, valmistumassa on e-työkirjasarja vireydestä ja eilen julkistui yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettu vireyden verkkokurssi. Työvireyttä analysoiva ohjelma ja appsit ovat työnalla ja ensi kuulla on monia eri tilaisuuksia taas edistää vireyttä luennoimalla eri yhteyksissä. Eli mikäs tässä, vaikka paljon on paloja vielä nurin ja etsittävänäkin.

Palapelivertaus antaa itselleni jotenkin rauhallisen mielen, vaikka tähän asiaan liittyviä projekteja onkin xx-määrä. Jokainen niistä täyttää yhden osan kuviosta ja ihan niinkuin palapeliä kootessani kiinnitän huomioni yhdellä kertaa aina yhteen kuvan kohtaan, niin myös projekti kerrallaan saa täyden huomioni aina ajallaan. Lopulta nämä lukuisat projektit kokoontuvat vielä yhteen käsittämättömän hienoksi kokonaiseksi kuvioksi. Sitäpaitsi on mahtavaa, kun saa apua palapelin kokoamiseen, yhdessä tekemällä sillä on vielä suurempi todennäköisyys valmistua, jos itseltä meinaa usko loppua!

Valtakunnallinen tapahtumakalenteri?

Järjestelen erilaisia tilaisuuksia tai tapahtumia sekä yritykseni että yhdistysten puitteissa ja tietysti myös perheen ja suvun kesken. On aina mukava, kun järjestelyjen jälkeen näkee tilaisuuden onnistuneen ja tietysti, jos mukana on rahallista sijoitusta ja tavoitetta, sen myös kannattavan.

Lauantaina olin mukana Riennä Radalle tapahtumassa Riihimäellä. Kyseessä oli liikunnallinen kesäfestari kuntoliikunnan ja terveysluentojen aiheella ja paikkana ravirata. Yrittäjäystävien kautta tutustuin tilaisuuden järjestäjään Henni Siltaseen ja innostuin lähtemään mukaan kertomaan unen, ravinnon ja liikunnan kolmiyhteydestä.

Valtavalla innolla Henni rakensi markkinointia, huolehti ohjelmien järjestämisestä ja sai aikaan todella hienon tapahtuman. Ilmakin suosi, aurinko paistoi eikä ollut liian kuuma liikkumiseen. Samoin itse lähdin mukaan uuteen tapahtumaan uteliaana ja innokkaana. Ravirata on iso paikka järjestää tapahtumaa, sinne kentälle mahtuu osallistujia ja tilaa on liikkua vaikka miten. Katsomossa on hyvä istua välillä ja kuunnella liikunnan lomassa luentoja ja kysellä asiantuntijoilta asioita. Näin asiat etenivätkin ja osallistujat nauttivat tarjonnasta. Samoin ohjaajat ja muut paikalla apuna olleet. Ainut mikä pisti silmään ja harmitti järjestäjän puolesta oli lipun ostaneiden vähäinen määrä. Järjestäjä oli pannut likoon oman yrityksensä ja varmaan aivan omia rahojaankin. Lipun hintakaan ei varmasti ollut syynä, sillä lippu oikeutti tapahtuman lisäksi suurempaan arvoon kaikkine etuineen, kuin mitä se maksoi.

Kesä saattaa aiheuttaa tapahtumaähkyä. Kesäviikonloppuja on rajallinen määrä ja aina tieto tilaisuuksista ei edes tavoita kaiken tarjonnan keskellä. Ähky syntyy kun on liikaa tarjontaa, eikä ole tarpeeksi tietoa, taitoa tai aikaa valita juuri itselle sopivinta osallistumismäärää ja -muotoa. Lisäksi kesä on lomien ja rentoutumisen aikaa, aina ei tarvitsekaan osallistua. Mietin vain tilaisuuksien järjestäjien kannalta, olisikohan mahdollista olla Suomen valtakunnallinen tapahtumakalenteri. Paikallisia kyllä löytyy, mutta löytävätkö ihmiset niitä on sitten eri asia. Markkinointi maksaa ja aina ei silti tavoita kohdettaan.

Jos järjestäjä voisi itse laittaa tapahtuman esille ilmaiseen valtakunnalliseen tapahtumakalenteriin, voisivat kysyntä ja tarjonta kohdata paremmin toisiaan. Pohjassa tulisi olla riittävästi hakuluokkia, sen tulisi olla helppokäyttöinen ja lyhyttekstinen niin, että sieltä pääsisi sitten halutessaan linkkiä pitkin katsomaan tapahtuman sivuja. Kuvittelisin, että tämä vaatisi vain innokkaan aloittajan jollain näillä netin ilmaispohjilla, hieman alkujulkisuutta, järjestäjien mukaan tuloa ja käyttäjäystävällisyyttä. Siitä sitten voisi aina tarkistella mitä missäkin on tarjolla, yhdeltä pohjalta, omilla hakukriteereillään ja tarpeillaan.

No, tätä odotellessa suuntaan tämän viikon tapahtumiin. Torstaina käyn kertomassa työstäni väsymysriskin hallinnan parissa Työministeriön ja WGH:n järjestämässä tilaisuudessa Helsingin keskustassa ja lauantaina on sitten Seinäjoen Riennä Radalle tilaisuuden vuoro. Toivottavasti näihin tilaisuuksiin on osallistujia luvassa. Toinen on kutsuvierastilaisuus ja toinen on kaikille avoin liikuntatapahtuma. Jos siis haluat ulos raviradalle ohjattuun liikunta- ja luentotapahtumaan, ota suunnaksi 13.6. Seinäjoen ravirata. Lisätietoa löydät  Seinäjoen Riennä Radalle facebook-sivustolta.  Lipun hinnalla on tarjolla monenlaista etua tapahtuman sisäänpääsyn lisäksi.

Hyvää, tapahtumarikasta ja rennon osallistavaa kesänalkua kaikille!