2018 on hyvässä vauhdissa ja FRM -vireysvalmennus jatkaa työtään!

Johtaakseen toista on osattava johtaa itseään, kokonaisuuden johtamista auttaa itseohjautuva organisaatio. Puhun tästä FRM:n alla resilienssiin organisaatioon pyrkimisenä.

Resilienssin miellän työvireydeksi, sopeutuvuudeksi, joustavuudeksi, menneestä oppimiseksi ja aina tulevaisuuteen katsomiseksi. Tätä osaava johto vie avoimesti, tavoitteellisesti ja sitoumuksellisesti eteenpäin jokaisen työntekijän osallistuessa omine voimavaroineen sekä parhaiden ominaisuuksiensa käyttämisineen.

Hieno tavoite, johon tie voi olla pitkä, mutta nautinnollinen. Mikä onkaan hienompaa, kuin että tavoite on todella upea ja välillä on sopivia etappeja - välitavoitteita.

Luin äsken Filosofian Akatemian Karoliina Jarenkon blogia: "Mistä työelämässä puhutaan vuonna 2018", jossa viimeisen kymmenen vuoden työelämän keskittyminen kuvattiin kolmeen pääkohtaan:  

• tehtävän hallinta
• itsensä toteuttaminen 
• uni, ravinto ja kunto

Kokoan itse tuon viimeisen väsymyksen hallinnan alle ja koko kolmikon sanaan vireys. Siihen kuuluu ehdottomasti myös Karoliinan esiinnostama  2018 puheenaihe: yhteisölliset metataidot.

Niitä hän kuvaa kykynä innostavaan ja rakentavaan kommunikaatioon, kunnollisen dialogin taidot, erilaisuuden arvostaminen, tehokkaat palaverikäytänteet, vertaispalautteen antaminen ja vastaanottaminen, fiksu työnjako tiimissä sekä omien tavoitteiden ja yhteisön tarpeiden yhteensovittaminen.

On ihan sama, millä nimikkeillä asioista puhutaan. Olen todella  onnellinen, että kaikki FRM:n pääkohdat nousevat nyt viimeistään vuonna 2018 laajalti esiin. Olen myös kiitollinen, että yrityksissä olemme VITALGO:n yhteistyöllä pystyneet toteuttamaan näitä käytännössä jo usean vuoden ajan FRM -vireysvalmennuksen menetelmin.

Meillä tavoite on resilienssissä organisaatiossa ja "yhteisölliset metataidot" ovat yhteistyön ja valmennusten pohjana.  Koen hyvänä, että olemme 2018kin asian ytimessä!

Ajattelumalleista - jälleen kerran :-)

En pidä suuremmin markkinointityöstä, ainakaan siis soittelusta ennestään tuntemattomille ihmisille. Yrittäjänä sitä on kuitenkin pakko tehdä, tai muuten kukaan ei tiedä luomistamme hyvistä tuotteista tai palveluista.

Seurasin itseäni ja tuntemuksiani, ottaessani puhelimen viimeksi käteeni ja soittaessani erään ison yrityksen toimitusjohtajalle. Olin lähestynyt häntä aiemmin meilillä, mutta soitan yleensä perään, koska itsekin tiedän, miten meileille usein käy.

En siis tuntenut henkilöä mitenkään, mutta tiesin, että puhelu voisi johtaa win/win -tilanteeseen. Meille lisää töitä, heille lisääntynyttä psykologista turvallisuutta läpi yrityksen ja sen kautta tulosta viivan alle. Puheenaihe oli tuttuakin tutumpi – oma työ FRM:n (Fatigue Risk Management) parissa, vireys kokonaisuutena ja siitä kehitetty FRM-vireysvalmennus.

Oman toimintani seuraaminen suorastaan hymyilyttää jo minua. Olin varannut kalenteristani soittoajan. Olin selvittänyt etukäteen yrityksen tietoja ja toimintaympäristöä. Olin siis tehnyt hyvät esityöt puhelun eteen. Silti soittoajan lähestyessä huomasin, miten hermostuneisuus nosti päätään ja puhelun mahdollinen eteneminen kävi mietteissä useampaan kertaan: En saa henkilöä kiinni, häntä ei kiinnosta, en osaa vastata hänen kysymyksiinsä, häiritsen häntä työssään, eivät he kuitenkaan tarvitse meitä jne jne...

Seurasin omia ajattelupolkujani ja tunnistin negatiivisen ajattelumallini ja tunteeni, joka siitä seurasi – epävarmuus, riittämättömyys ja jopa tuska, miksi mä ajattelen näin – pitäishän mun jo osata välttää tällaista ajattelutapaa. Tuolla viimeisellä ajatuksella jopa onnistuin vähän vielä lisäämään omaa pahaa oloani. Tunteeni oli siis kasvusuunnassa, mutta huomasin myös, että suhtautumalla tunteeseen tutkivalla ja erittelevällä asenteella sekä lopulta hyväksymällä oman oloni,  aloin kokoajan voida paremmin.

Lopulta puhelimeen oli kohtuullisen helppo tarttua asenteella, että minä teen palveluksen kertomalla heitä hyödyttävästä palvelusta. Ei ole väliä, jos potentiaalinen asiakas sanoo ei, mutta jokatapauksessa minä teen työni ja heille tulee lisää tietoa vireyden lisäämisen mahdollisuuksista.

Vaikka tilausta ei heti tullutkaan, koen silti onnistuneeni ja oppineeni taas jotain ajatusten ohjaamisesta, motivaatiosta sekä erityisesti tunteiden hyväksymisestä. Kiva juttu, mielenrauha saavutettu ja seuraava markkinointipuhelu on taatusti helpompi aloittaa.

Vireys ja turvallisuus kulkevat käsikädessä

Olen usein todennut, että vireys ja väsymys ovat kovin laajoja ja vähän epämääräisiä asioita. Se ei silti tarkoita sitä, että ne voisi jättää huomiotta. Molemmat niistä alkavat yksilöstä, ollen hyvin henkilökohtaisia asioita. Silti vaikutukset ovat kumulatiivisia, siirtyen yksilöstä yrityksiin, organisaatioihin ja lopulta koko yhteiskuntaan. Tällaisten asioiden hallinta ei ole helppoa, koska ihmisiä ei voida pakottaa huolehtimaan vireydestään vaan halu on tultava ihmisestä itsestään. Kuitenkin organisaatioissa tämä kuuluu turvallisuus- ja henkilöstöjohtamisen avainasioihin.

Väsymysriskinhallinta, Fatique Risk Management (FRM) on tietääkseni ainut menetelmä, joka analyyttisesti ja riskinhallinnan toimin selkeästi auttaa organisaatioita vireyden edistämiseen ja väsymyksen hallintaan. Itse sisäistin ja sitouduin niihin niin työssäni kuin yksityiselämässäni ja voin todeta, että se on kannattanut. En ala mitään ruusunpunaisia juttuja yrittämisestä tai oman vireyden noususta kuvata, sillä tämä tie on pitkä ja matkanteko hidasta, mutta nautin siitä.

Väsymyksen hallintaan ja vireyteen sitoutuminen tarkoittaa osaltani riittävästä ja laadukkaasta unesta, ravinnosta, liikkumisesta, mielentilasta ja työelämästä huolehtimista. Kohdallani se tarkoittaa myös työssäni asian eteenpäin viemistä sekä siitä julkisesti ja rohkeasti puhumista (Väsymys työelämässä – riskit ja hallinta -kirja, Virvote-kirjasarja, Vireyden verkkokurssi sekä luennot ja valmennukset,joita pidän)

Koska vireyteen kuuluvat ”muotiasiat” uni, ravinto, liikunta, mielen tasapaino, unohtuu usein että kyse ei ole pelkästä hyvinvoinnista. Oma, läheisten, työtovereiden ja ihan vieraidenkin turvallisuus on myös siitä kiinni. Vireänä huomaa paremmin oman käytöksensä, tottumuksesta juontuvat teot ja valinnat, vaaratilanteet ja mahdollisuudet.

Yritysten turvallisuuskulttuuri tarvitsee erityisesti vireyttä. Erään määritelmän (Reiman & Oedewald, 2008) mukaan turvallisuuskulttuuri käsittää turvallisuuteen liittyviä arvoja, asenteita ja toimintatapoja, eli siis jatkuvaa sosiaalista prosessia. Väsyneenä ärtymys ja unohtelu lisääntyvät, arviokyky, aistit ja reaktiot huononevat sekä oppiminen ja luovuus vähenevät. Jokainen tuntee tämän prosessin ja sitä verrataan usein alkoholin aiheuttamaan suorituskyvyn heikentymiseen.

Vaikka kaikki tuo on täysin selvää, ei organisaatioissa silti mielestäni kiinnitetä tarpeeksi huomiota vireyden ja väsymyksenhallinnan mahdollisuuksiin. Koska olen itse enemmän toimija kuin markkinoija, en välttämättä ole saanut asialle niin suurta näkyvyyttä kuin toivon. Siksi käytin osan tästä keväisestä lauantaiaamusta tähän kirjoittamiseen, koska siihen tunsin tarvetta. Nyt jatkan pihahommiin vireytymään ja toivon, että joku saisi tästä blogikirjoituksesta kipinän vireytensä huomioimiseen ja asian eteenpäin vientiin yhteisöissään.

Palapeli nimeltä FRM & VITALGO

Eräs läheiseni kummasteli viime tapaamisellamme, että ”Sulla on niin paljon kaikkia asioita auki... kannattaisiko keskittyä enemmän yhteen tai pariin pääasiaan?” Keskustelumme koski silloin lähinnä yrittämistä ja olin juuri avautunut kaikkien kesken olevien projektieni vaiheilta.

On myönnettävä, että hänen sanansa osuivat ja saivat aikaan aika paljonkin pohdintaa. Keskustelumme jälkeen olen muutaman kerran käynyt arviota, että kuuluuko tämä juttu nyt prioriteetissa tärkeimpiin. Kotoa olen perinyt asenteen, että kesken ei asioita jätetä. Sen mukaan siis toimin, mutta opittavaa taitaa olla ainakin siinä, milloin on aika antaa joidenkin asioiden vähän levätä.

Omaa toimintaani ja ajatusmaailmaani kuvaa myös palapelin rakentaminen. Palapelissä alkaa ensiksi  miellyttää laatikon päällä oleva kuva ja tietty haaste palojen määrästä. Seuraavaksi pitää löytää hyvä rauhallinen paikka ja aikaa kokoamiseen. Tämän sain elämääni vuoden 2010 aikana.

Seuraavaksi alan yleensä palapeliä kootessani etsiä kulma- ja reunapaloja, eli haen rajausta itse kuvalle. Tätä ajattelen yritysideanani väsymysriskin hallinnan jalkauttamisesta suomalaisiin organisaatioihin ja vireyden lisäämisestä sen avulla yksilöstä yhteiskuntaan. Ajallisesti rajojen ja hieman sisäpuolenkin rakentaminen vei nelisen vuotta. Silloin alkoi jo nähdä mitä on tuloillaan ja minkälaista kuvaa mistäkin nurkasta alkaa löytymään. Yksi näkyvin osa tätä oli kirjani “Väsymys työelämässä – riskit ja hallinta” julkaisu ja sen saama hyvä vastaanotto julkisuudessa.

Palapelien maailmassa haasteeni taitaa olla vähintäin 5000 palan palapeli. Siinä on kokonaisuutena pikkasen organisaatiomallin, pikkasen ideaaliyhteiskunnan, pikkasen elinvoimaisen osallistuvan itsevastuullisen yksilön kuva lopputulemana. Enkä tiedä, saanko tätä ikinä valmiiksi, mutta haastetta ja onnistumisen iloja on jo koettu. On myös koettu ahdistusta ja tunnetta että miksi ihmeessä lähdin tällaista edes kokoamaan. Aivan niinkuin isoa palapeliäkin tehdessä! Eli kärsivällisyys on yksi haasteistani ja opittavista asioista.

Ajatellessani nyt tätä edessäni olevaa palapeliä, siinä on jo tosi paljon valmista ja kuva alkaa näyttää hyvin mielenkiintoiselta. Isossa organisaatiossa on aloitettu vireysvalmennuksen läpivienti, valmistumassa on e-työkirjasarja vireydestä ja eilen julkistui yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettu vireyden verkkokurssi. Työvireyttä analysoiva ohjelma ja appsit ovat työnalla ja ensi kuulla on monia eri tilaisuuksia taas edistää vireyttä luennoimalla eri yhteyksissä. Eli mikäs tässä, vaikka paljon on paloja vielä nurin ja etsittävänäkin.

Palapelivertaus antaa itselleni jotenkin rauhallisen mielen, vaikka tähän asiaan liittyviä projekteja onkin xx-määrä. Jokainen niistä täyttää yhden osan kuviosta ja ihan niinkuin palapeliä kootessani kiinnitän huomioni yhdellä kertaa aina yhteen kuvan kohtaan, niin myös projekti kerrallaan saa täyden huomioni aina ajallaan. Lopulta nämä lukuisat projektit kokoontuvat vielä yhteen käsittämättömän hienoksi kokonaiseksi kuvioksi. Sitäpaitsi on mahtavaa, kun saa apua palapelin kokoamiseen, yhdessä tekemällä sillä on vielä suurempi todennäköisyys valmistua, jos itseltä meinaa usko loppua!

Kirja: Väsymys työelämässä - riskit ja hallinta ilmestymässä pian!

FRM, Fatigue Risk Management, alkoi ohjata työtäni ja sitä kautta myös koko elämääni noin kymmenen vuotta sitten. Tämä tiivistyy nyt 144 sivuiseen kirjaani, joka ilmestyy kirjakauppoihin maaliskuun puolenvälin tienoilla.

Voit tutustua kirjaan kustantajan www.neirol.fi sivulta ja halutessasi tilata kirjan myös suoraan minulta ennakkona hintaan 25 € sähköpostilla paivi (at) vitalgo.fi.

Kirjan teko kesti paljon kauemmin, kuin aloittaessani vuoden 2011 lopulla luulinkaan. Hyvä niin, sillä nyt tiedän siinä olevan enemmän sisältöä, käytännön asiaa ja kokemustakin, kuin olisi ollut nopeammalla valmistumistahdilla.

Tietokirjan tekeminen on haasteellista, ja varmasti jo kirjoittaessa osa asioista on kehittynyt eteenpäin. Väsymyksen ja siitä aiheutuvien riskien hallinta pitää sisällään unilääketieteen, ravitsemustieteen, käyttäytymistieteen ja vielä taloustieteenkin asiaa.

Teoriaopinnot näistä asioista ovat tärkeitä ja itsekin opiskelen niitä innolla yhä lisää. Kirjaan olen tiedollisen pohjan lisäksi pyrkinyt saamaan näitä asioita yksilön, organisaation ja käytännön työelämän kannalta sopivaan muotoon.

Suurin toiveeni kirjan ilmestyessä on, että se lisäisi väsymyksen hallinnan mielekkyyden oivaltamista erilaisissa organisaatioissa. Väsymysriskin hallintaan (FRM) ei ole yhtä mallia, vaan jokaisen yrityksen täytyy se itse luoda.

Aloittaesani 2005 hakemaan tietoa asiasta ja soveltamaan sitä työssäni resurssivastaavana ei Suomesta löytynyt asiaan tietoa. Toivon tästä kirjasta löytyvän nyt niitä vastauksia, joita itsekin silloin etsin. Tämä kirja on siis ihmisille, jotka tekevät vastuullista työtään turvallisuuden, työssäjaksamisen ja -viihtymisen puolesta tuloksellisuutta unohtamatta.

Onnellisena kirjan valmistumisesta ja vähän perhosia vatsassa tunteella toivotan kaikille vireää viikonalkua!

- Päivi