Mistä on lähdettävä, kun aletaan puhumaan vireydestä?

Lähtiessäni väsymysriskinhallinnan tielle ajatukseni täyttivät uni, vuorokausirytmi ja väsymyksen vaikutukset työssä ja vuorovaikutuksessa. Yhdistettyäni näitä riskinhallinnan maailmaan alkoi sisälläni kaikua heti ajatus, kuin suoraan jostain mainoksesta: ”Eikä tässä vielä kaikki....”

Kiehtova kysymys alkoi askarruttaa: Mikä tulee ensin, kun lähdetään ohjaamaan kohti vireyttä? Vireyden vastakohta on selkeästi väsymys ja siihen auttaa uni. Entäpä jos uni ei tule, silloin kyseessä on usein pohjimmiltaan jokin mielen ongelma. Vaikka taustalla olisi esimerkiksi ylipainosta johtuva uniapnea, siitäkin jäljet johtavat helposti sylttytehtaalle – eli mieleen ja sen valintoihin. Entäpä vuorotyöstä aiheutuvat uniongelmat, joiden takana on fysiologisesti vuorokausirytmin häiriintyminen. Sielläkin pohjimmiltaan omat valinnat edesauttavat näiden häiriöiden syntyä.

Mieli ja mielenhallinta tuntuvat olevan perimmäinen vastaus vireyden tielle lähdettäessä. Kun siihen liitetään tietoisuus omien uni, ravinto, liikunta ja työvalintojen vaikutuksesta alkaa pohja olla valmis väsymysriskinhallintaan. Ei aivan helppo paketti, mutta lopulta ainut tapa lähteä rehellisesti ja tavoitteellisesti avaamaan asiaa.

Aloittaessani 2011 en arvannut miten laajaa ongelmaa lähdin avaamaan. Pikkuhiljaa se on alkanut avautua ja varsinainen työ väsymysriskinhallinnan edistämisessä kasvaa arvoiseensa mittaan. Olen iloinen, että olen löytänyt ympärilleni osaavia ihmisiä ja nyt myös yrityksiä, joissa vireys ja sen antamat mahdollisuudet otetaan tosissaan.

Mielen voima on suuri, ilman omaa motivaatiotani, arvomaailmaani, ympäristön ja geenieni vaikutusta en olisi nyt tässä. Haluni vireytyä itse, ymmärtää väsymystä ja vireyttä ja vielä olla viemässä suomalaista väsymysriskinhallintaa eteenpäin saa minut tässä hetkessä, juuri nyt tuntemaan hyvää oloa ja vireyttä. Ei haittaa marrasmyrskyt tai pimeys, vaan mieleni käy innolla kohti joulukuuta ja uutta vuotta!

Samaa mielen voimaa sinulle toivoen

Vireysvalmentaja Päivi

ps. Anun kanssa tekemämme VIRVOTE-kirjakin on muuttanut esilletulojärjestystään työkirjassa. Eli nyt mieli on osion ensimmäinen e-työkirja, kun varsinainen VIRVOTE -käsikirja alkoi suoraan unella. Voit tutustua kirjaan tästä.
 

Ennakkoluulotonta kuuntelua kohti – samalla itseäkin kuunnellen

Osuin aamupäivällä Tuovi Haikalan blogiin (http://www.novetos.fi/blogi/jaksaako-tassa-jatkuvasti-uudistua/ ) kesäkuulta. Hän pohti siinä uuden oppimista ja jatkuvasti uudistumisen tarvetta ja sillä tiellä jaksamista.

Kirjoitus oli mielestäni hyvä ja jäin pohtimaan omia asenteita ohjatessa ja omissa koulutuksissa. Oppimisahdistus tai selviämisen pelko ovat tuttuja kavereita. Olen pyrkinyt muistamaan nöyrän ja kuuntelevan asenteen. Ei se helppoa ole, kun sitä joskus erehtyy pitämään itseään kovin osaavana joissain asioissa. Kärsimättömyys on toinen tuttu kaveri... pyrkii menemään asioiden edelle, ei ehdi kuunnella tai haluaa nopeasti sanoa oman mielipiteensä asiaan....

On valtavan helppoa toistaa niitä asioita, jotka on mukamas ymmärtänyt perinpohjaisesti. Silloin helposti sulkee mielensä uudelta tai toisen mielipiteiltä, vaikka eteenpäin menon kannalta tärkeää olisi pyrkiä ymmärtää mielipiteen lähtökohta ja tausta. Silloin voisi laajentaa omaa näkemystään ja kenties oppia jotain uutta.

Olin keväällä mukana HAMK:n aikuiskouluttajan pedapakki opetuksessa ja siellä etenkin Helena Aarnion opetus dialogisesta toimintaotteesta ja sen vaikutus kollektiivisen älykkyyden kehittämiseen osui ja upposi. Oman asenteen huomiointi, avointen kysymysten käyttö keskustelussa ja huolellinen kuunteleminen, siinä niitä haasteita etenkin keskustelun tai oppimistilanteen vetäjälle, mutta yhtähyvin osallistujalle.

Helena puhui muunmuassa pinnanalaisesta puheesta, jota pitäisi oppia kuuntelemaan. Keskittyvä kuuntelija, joka yrittää tosissaan ymmärtää, löytää ehkä toisen puheesta kehkeytyvän heikon tiedon tai pohtimisen signaalin. Jos kuuntelija pystyy nostamaan tämän pinnanalaisen kohteen esiin, saattaa yhteinen kehitys tai oppiminen syventyä tai laajeta keskustelun myötä.

Toivon voivani omassa työssäni väsymysriskin hallinnan ja vireyden ohjaajana viedä asioita ennakkoluulottomasti ja rohkeasti dialogisen keskustelun suuntaan. Oppimisyhteisöä rakennettaessa tähän suuntaan, nousee tärkeäksi vertaisuuden kokeminen eli se että ihmisen arvo on pohjimmiltaan aina sama riippumatta koulutuksista tai asemasta. Omat olettamukset asioista pitäisi pystyä jättämään vähemmälle ja kuunnella mitä todella sanotaan.

Tätä kohti pyrin itseäni nyt kehittämään ja huomaan että se vaatii aikamoista itsetutkiskelua ja kuuntelua. Se ei taas onnistu jollei aika-ajoin pysähdy todella tutkimaan omia ennakkoluulojaan ja asenteitaan tai olettamuksiaan. Aika ja levollinen mieli - niitä tarvitaan, ei tämä onnistu hälinässä, väsyneenä tai kokoajan jotain puuhaamassa. Onneksi nyt on kesä ja ainakin itse olen nyt pyrkinyt järjestämään itselleni sekä aikaa että levollista mieltä jotta saisin tilaa ennakkoluulottomuudelle - ja itsenikin kuuntelulle.  

Omaa aikaa ja levollista mieltä myös sinulle lukija sekä loppuun yksi avoin kysymys: Miten voit saada omaa aikaa ja millä keinoin levollistat mieltäsi?  Jos saataisiin tästä aikaan vaikka dialoginen keskustelu lämmittämään näitä heinäkuun viileitä päiviä.

Kirja: Väsymys työelämässä - riskit ja hallinta ilmestymässä pian!

FRM, Fatigue Risk Management, alkoi ohjata työtäni ja sitä kautta myös koko elämääni noin kymmenen vuotta sitten. Tämä tiivistyy nyt 144 sivuiseen kirjaani, joka ilmestyy kirjakauppoihin maaliskuun puolenvälin tienoilla.

Voit tutustua kirjaan kustantajan www.neirol.fi sivulta ja halutessasi tilata kirjan myös suoraan minulta ennakkona hintaan 25 € sähköpostilla paivi (at) vitalgo.fi.

Kirjan teko kesti paljon kauemmin, kuin aloittaessani vuoden 2011 lopulla luulinkaan. Hyvä niin, sillä nyt tiedän siinä olevan enemmän sisältöä, käytännön asiaa ja kokemustakin, kuin olisi ollut nopeammalla valmistumistahdilla.

Tietokirjan tekeminen on haasteellista, ja varmasti jo kirjoittaessa osa asioista on kehittynyt eteenpäin. Väsymyksen ja siitä aiheutuvien riskien hallinta pitää sisällään unilääketieteen, ravitsemustieteen, käyttäytymistieteen ja vielä taloustieteenkin asiaa.

Teoriaopinnot näistä asioista ovat tärkeitä ja itsekin opiskelen niitä innolla yhä lisää. Kirjaan olen tiedollisen pohjan lisäksi pyrkinyt saamaan näitä asioita yksilön, organisaation ja käytännön työelämän kannalta sopivaan muotoon.

Suurin toiveeni kirjan ilmestyessä on, että se lisäisi väsymyksen hallinnan mielekkyyden oivaltamista erilaisissa organisaatioissa. Väsymysriskin hallintaan (FRM) ei ole yhtä mallia, vaan jokaisen yrityksen täytyy se itse luoda.

Aloittaesani 2005 hakemaan tietoa asiasta ja soveltamaan sitä työssäni resurssivastaavana ei Suomesta löytynyt asiaan tietoa. Toivon tästä kirjasta löytyvän nyt niitä vastauksia, joita itsekin silloin etsin. Tämä kirja on siis ihmisille, jotka tekevät vastuullista työtään turvallisuuden, työssäjaksamisen ja -viihtymisen puolesta tuloksellisuutta unohtamatta.

Onnellisena kirjan valmistumisesta ja vähän perhosia vatsassa tunteella toivotan kaikille vireää viikonalkua!

- Päivi