Kaamoksen kampittamiseksi

Minulta pyydettiin juttua Uniliiton kautta SAK:n tiedotuskirjeeseen tarkoituksena, että antaisin vinkkejä heräämisen helpottamiseen syysaamuina.

Ensin lähestyin juttua tausta-ajattelulla... siis sillä, miten ylipäätään voi herätä vireänä. Siihen kuuluivat työni ja unitieteen perustat:

    1. Unen arvostus, johon liittyen unihygienia
    2. Oman rytmin ymmärrys
    3. Unen pituus ja laatu
    4. Päivittäinen mielentila/ravinto/liikkuminen/palautuminen
    5. Kirkasvalon käyttö

Sitten aloin miettiä, että joopa joo... nämä on oikeasti tärkeitä, mutta antavatko ne lukijalle kuitenkaan yhtään lisävireyttä syksyn kaamospimeyteen.
Toki, jos asiaa sisäistää, mutta yleisesti jostain tiedotuskirjestä luettuna se ei varmastikaan helpolla  aukea.

Eli ei muuta kuin uutta, vähän lukijaystävällisempää ajatusta kehittämään.  Koska tiedotuskirjeeseen tuli tiivis,  hienosti toimittajan editoima versio, pistän tähän blogiin sen alkuperäisen pidemmän  tekstini. Toivon, että siitä saat kaamosaamuihisi apua :-)

Konsteja kaamoksen kampittamisekesi:

1. Kirkasvalo: 
Sytytä herättyäsi kirkasvalolamppu, jossa tehoa löytyy vähintään 2000-3000 luksia. Käytä tätä heräämisen jälkeen 20 cm etäisyydeltä noin puoli tuntia, 40 cm etäisyydeltä tunnin ja 60 cm etäisyydeltä 2 tuntia päivässä.  Kevyen mallin voit ottaa mukaan vaikka työpaikalle jatkamaan valohoitoa. Vuorokausirytmimme säätyy valon tahdittamana, siksi valo aamulla lopettaa unihormonin vaikutuksen ja nostaa vireyttä.

2. Kylmä vesi: 
Pese kasvot kylmällä vedellä ja juo lasillinen vettä tyhjään mahaan. Verenkiertosi virkistyy ja aineenvaihduntasi lähtee käyntiin. Vesi virkistää aina. Juo vielä toinenkin lasillinen ennen töihin lähtöä ja muista juoda sitä säännnöllisesti myös töissä. Usein nuutunut olo paranee jo sillä.

3. Kofeiini:
Nauti kofeiinipitoista juomaa vähän ennen töihin lähtöä. Kortisolitaso on heräämisen jälkeen luonnostaan korkealla ja siten jo virkistänyt sinut, siksi kofeiini poistaa mahdollista väsymyksen tunnetta parhaiten n. tunnin jälkeen heräämisestä. Kofeiini nostaa verenpainetta ja sydämensykettä ja jopa tarkkaavaisuuden on todettu parantuvan sen avulla. Ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä ja riippuu aineenvaihdunnasta ja kofeiinin nauttimisen päivittäisisitä määristä, miten paljon se sinuun vaikuttaa.

4. Kananmuna:
Laita kananmuna keittimeen heti herättyäsi ja tee aamutoimet sillä aikaa kun se kypsyy, tai tee herkullinen munakas, jos ehdit. Kananmunasta saat lähes kaikkia tarvitsemiasi aineita kehollesi ja mielellesi. Siitä löytyy proteiinia, terveellisiä rasvoja, monia tarvitsemiasi vitamiineja ja mineraaleja. Lisäksi se pitää nälkää kurissa pitkään, joten jaksat aamusi ilman turhaa nälän tunnetta.

5. Kävely:
Liikkuminen herättää kehosi toimimaan, aineenvaihduntasi paranee ja stressi lievenee. Ulkoilma lisäksi virkistää, joten hengittele raikasta ilmaa, kohenna ryhtiä ja ota muutama venytys vielä ennen päivän alkua. Kiitä vielä itseäsi siitä, että näin teit päivästäsi paremman!

Näillä konsteilla helpotat aamuasi, mutta tarvitset jaksamisesi tueksi ilman muuta riittävästi unta ja myös päivittäistä palautumista. 

Päivi Saarijärvi
FRM -vireysvalmentaja
VITALGO

ps. http://shop.vitalgo.fi/ osoitteesta löytyy kirkasvaloa ja muita keinoja syksyn piristämiseen!

Hengitys ja uni

Itsenäisyyspäivänä nautin, kun linnan juhlissa 100 vuotias veteraani Tauno Hämäläinen sanoi pitkän iän salaisuuden olevan “Kunhan muistaa hengittää.” Lauseessa kiteytyy sekä sanojan iloinen persoona, että vireyden pari kulmakiveä; muisti ja hengitys.

Koska hengittäminen on meille itsestään selvä hengissä pysymisen ehto, siihen ei oikein tule kiinnittäneeksi huomiota. Ei ainakaan niin kauan, kun se toimii sekä valveaikana että nukkuessa. Toisaalta, jos sen kanssa on pieniäkin ongelmia, ne aiheuttavat heti ahdistusta, erilaisia muita seurannaisoireita ja jopa pelkoa.

Unen ja vireyden asiantuntijoina hengitys on yksi valmennuksiemme kohteista. Siksi kiinnostuin kun Uniliitto järjesti Vantaalla luennon Buteyko-hengitysmenetelmästä. Lupasin kirjoittaa aiheesta ja sainkin taas luennolta uutta, mielenkiintoista ajateltavaa.

Konstantin Buteykon (lääketieteen tohtori) kehittämä menetelmä kehottaa pienentämään hengitysvolyymia. Syy tähän on siinä, että hiilidioksiditason ollessa alhainen, heikentyy happimolekyylien irtaantuminen veren punasoluista elinten ja kudosten käyttöön.

Luennon veti Hoitava Hengitys -ohjaaja Marketta Manninen. Hän piti meille muutaman hengitysharjoituksen auttamaan hengityksen vähentämisessä.

Oma hengitykseni on kohtuullisen oikeaa; hengitän nenän kautta, käytän palleaa, hengitykseni ei juuri näy kehossani enkä onnekseni kärsi uniapneasta. Harjoitukset saivat minut kuitenkin huomaamaan eron sisäänhengitykseni pienentyessä; Puhun paljon työssäni ja liikun aivan liian vähän. Valmiustilakin on varmasti enemmän päällä kuin lepotila. Nämä kaikki saavat ylihengityksen käyntiin.

Marketta teki meille pienen kontrollipaussi testin. Siinä pidätettiin hengitystä normaalin uloshengityksen jälkeen vain niin kauan kuin se oli helppoa ja stressitöntä. Tämän jälkeen hengitys tuli jatkua normaalisti eli ei hengästyneenä. Samalla lasketaan sekunteja. Itselläni tulos oli vaivaiset 16 sekuntia. Hyvän terveyden määritelmä on Butyeko-menetelmän mukaan KP 40 s.

Hyviä keinoja hengitysmäärän pienentämiseen ovat:

• Nenähengitys. Eli suu pitäisi pysyä kiinni hengitettäessä. Myös liikkuessa! Yön ajaksi sen voi vaikka teipata apteekista saatavalla ihoteipillä.
• Hengitykseen tulee kiinnittää huomiota. Hengittäessä tulee käyttää palleaa - siis hengitys alas vatsaan eikä keuhkojen yläosaan.
• Hengitysharjoituksena voi tehdä lyhennettyä sisäänhengitystä: Istu rennosti selkä suorana, aseta kädet vartalolle - toinen rintakehälle ja toinen vatsan päälle, hengitä sisäänhengitys hieman lyhyempänä, kuin normaalisti ja anna uloshengityksen tapahtua vapaasti, pidä hartiat ja olkapäät alhaalla ja rentona. Ilmanälkä pitää tuntua, muttei saa stressata. harjoituksen pituus tulisi olla vähintään 5 minuuttia ja sitä voi tehdä 4 x 5 min jaksoissa.

Aion kokeilla tehdä noita harjoituksia aina silloin tällöin, sillä ymmärrän ja hvyäksyn takana olevan perusperiaatteen: Kun hengitän suositeltua enemmän, vereni happipitoisuus, joka on n. 98%, ei kasva. Sen sijaan hiliidioksiditaso alenee, ensin keuhkoissa, sitten veressä, kudoksissa ja soluissa. Tämä puolestaan heikentää hapen irtautumista punaisten solujen hemoglobiinimolekyyleistä.

Menetelmästä on todettu olevan apua astman oireissa, allergeenien vähenemisenä, kuorsauksen ja uniapnean helpottamisena, mielen rauhoittumisena, liikunnan tehostumisessa, painonhallinnassa, eli hyvin elämänlaatua parantavissa tekijöissä. Kiinnostuessasi asiasta enemmänkin löydät Marketan sivuilta: www.hoitavahengitys.fi lisää vinkkejä ja tietoa. Muistetaan hengittää :-) ja lupaamme Virvotteen kirjoituksissa ja luennoillamme muistutella teitä oikean hengittämisen tärkeydestä.

Päivi Saarijärvi

FRM -vireysvalmentaja

VITALGO / Virvote

paivi(at)vitalgo.fi

Kahvin ja alkoholin suhde uneen

Usein kiistellään siitä rentouttaako yömyssy ja viekö se kahvikupillinen illalla nukkumatin mennessään. Olemme yksilöitä ja eri aineet vaikuttavat meihin hyvin eri tavoin. Omat havainnot eivät silti kerro ihan kaikkea. Tutkimuksista olemme saaneet selville asioita ja yhteyksiä, joita itse emme välttämättä huomioi.

On totta, että alkoholiannos rentouttaa ja tavallaan tuntuu auttavan nukahtamisessa. Unta tuntuu myös piisaavan normaalilla tavoin. Unen aikaiset tapahtumat sen sijaan häiriintyvät ja niitähän me emme välttämättä huomaa kuin vasta mahdollisesti seuraavina päivinä olotilassa. Unohtelu, ärtyneisyys ja oppimisvaikeudet voivat kertoa siitä, että uni ei ole palauttanut tarpeeksi yön aikana.

Unitutkimuksen mukaan alkoholi (jopa se yksi annos illalla) sekä huonontaa unta, että heikentää unen syvyyttä. Mittaukset unipatjoilla, hyvinvointimittauksilla tai laajempien fysiologisten unitutkimusten avulla osoittavat tämän selvästi.

Itselleni oli valaisevaa nähdä pienenkin alkoholiannoksen vaikutus uneeni käyttämästämme Firstbeat -hyvinvointimittauksen analyysistä.

Kahvin suhteen on selkeä fakta, että sen kofeiini vaikuttaa unta estävästi puoliintumisaikansa verran. Aineenvaihduntamme on tässäkin suhteessa yksilöllinen; jollakin kofeiini poistuu nopeammin ja jollakin se kestää elimistössä useampia tunteja.

Kofeiini toisaalta vaikuttaa kuten astmalääkkeenä käytettävä teofylliini, eli se helpottaa hengitystä ja vahvistaa sydämen toimintaa. On myös arvioitu, että pieni määrä kahvia tietyillä ihmisillä voi jopa parantaa unensaantia hengityksen kohentumisen takia. Kuppi kahvia myös virkistää päivällä taatusti ja tehotorkutkin onnistuvat sen avulla loistavasti. Tehotorkuissa otat kupin kahvia, kun tunnet tarvitsevasi pientä boostia iltapäivään ja väsyttää kovin. Heti juotuasi menet rauhalliseen tilaan, laitat silmät kiinni ja otat vaikka avainipun käteesi. Heräät, jos vaivut liian syvään uneen ja avaimet tipahtavat ja lisäksi saat kofeiinin tehon, kun se  alkaa vaikuttaa n. 15-20 min kuluttua nauttimisesta.

Nämä tosiasiat mielessä voi miettiä omaa kahvin ja alkoholin käyttöään suhteessa uneensa. Tärkeää on kuitenkin muistaa aina, että rentoutuminen on unensaannin ehto. Silloin mistään sillointällöin nautitusta aineesta ei kannata ottaa itselleen ahdistustaakkaa, vaan pyrkiä tasapainoon ja kohtuuteen. Satunnaiset ylilyönnit eivät järkytä hyvinvointia jos hyvinvoinnin perusta on kunnossa.

Anna itsesi voida hyvin

Eilen oli one of those nights. Nukuin ensin noin 3 unisykliä oikein hyvin (1 unisykli on 1,5 h), sitten heräsin ja kävin vessassa sekä join vettä. Luulin, että nukahtaisin samantien, sillä väsymystä ja valvetaakkaa tuntui kyllä piisaavan ja yleensä uni tulee melko nopeasti sänkyyn palattuani. Viime yönä uni ei sitten palannutkaan, vaan mieli alkoi kelata kaikenlaista.

Ensin mietin yhtä keskeneräistä projektia ja sainkin siihen vähän lisää syvennettyä näkökulmaa. Sitten mieli alkoikin pyöriä muissa asioissa – kävin läpi riittämättömyyttä, syyllisyyttä, ärtyisyyttä, levottomuutta, suruakin. Pyörin ja hyörin ja aviomieskin heräsi kiekkaamiseeni, onneksi nukahti kuitenkin uudelleen pian. Itse yritin sen jälkeen pysyä levollisena ja paikallani, kaikkia omia oppejani muistellen: syvähengitys ja siihen keskittyminen, renotutus varpaista päähän, jokatoisen luvun laskeminen alaspäin 100sta jne... Eipä vaan auttanut – mieli keskeytti hyvät aikeet vähän väliä ongelmilla, hajanaisilla ajatuksilla ja lopulta päätin sitten antaa mielen rauhassa häiritä ja aloin vain kuunnella ja antaa olla.

Kysyin itseltäni, miksi annan näiden ajatusten pyöriä ja häiritä untani. Käänsin löytämäni negatiiviset asiat neutraaleiksi, positiivisiksi tai jos ne kertakaikkiaan olivan huonoja kysyin, auttaako asiaa nyt sen vatvominen, vai voisiko jatkaa aamulla. Kääntämisessä auttoivat NLPn opit ja kysymykset onko asia totta, onko se aina ja kaikkien kannalta totta jne...

Lopulta itselleni kirkastui yksi ajatus: En anna itseni voida hyvin. Se oli hyvin selkeä, kirkas ja levollinen ajatus, jota seurasi se, että päätin aivan tietoisesti antaa itseni voida hyvin. 

En ihan tarkkaan vielä tiedä, mitä kaikkea nuo sanat sisällään pitävät, mutta aika paljon tiedänkin. Mieleni ja egoni vaativat minulta asioita, joita en aina jaksa tai halua tehdä ja silti teen – tai ainakin pyörittelen niitä mielessäni. Asiat ovat sellaisia, että kuvittelen ulkopuolisia vaatimuksia minua ja käyttäytymistäni kohtaan. Todellakin kuvittelen, sillä oikeisiin, ilmaistuihin ympäristön vaatimuksiin pystyn kyllä sanomaan joko kyllä tai ei. Mutta ne kuvitteelliset valtaavatkin mielen välillä ja estävät rauhallisuuden, levollisuuden ja luottamuksen hyvään oloon. Olen kiitollinen, että jokin osa mielessäni löysi tuon kirkkaan ajatuksen joka valaisee harhoja. Sen avulla pääsin taas hyvään uneen!

Olen jo pitkään sanonut itselleni, hermostuessani tai huolestuessani, että kaikki on hyvin ja kaikki järjestyy. Se on auttanut eteenpäin monessa asiassa. Nyt alan myös sanomaan: ”Annan itseni voida hyvin”. Kokeile sinäkin, se tuntuu mukavalta!

Terveysguruilua

Hyvinvoinnin ylitarjontaa?

Jokapuolelta löytyy ohjeita, puhetta, kirjoitusta ja tekoja kehon hyvinvointia lisäämään. Niihin on helppo samaistua tai ainakin seurata mielenkiinnolla. Tietoa ja epätietoa suorastaan tulvii ympärillä nykypäivän eri välineistä. Välillä tekee mieli sulkea korvat kaikelta, mutta silloin saattaa vielä oma sisäinen puhe jatkaa loppumatonta arviointiaan; ei noin, tuokin sitä ja tätä, parempi kun, pitäisi nyt. Sana ja lause toisensa jälkeen, vaikkei edellinenkään ole vielä edes kunnolla päässyt tajuntaan. Kuka siellä puhuu; minä, vai joku muu? Mitä uskoa, mitä tehdä, mitä kuunnella?

Tähän mielentilaan joutuessa helpointa olisi pysähtyä, hengittää syvään ja päättää olla ihan hiljaa. Vaientaa se oma sisäinen puhekin, keskittyä hengittämään ja vain olemaan. Tuntemaan oma keho ja sen tila ilman arvioita ja pakkoja. Lopulta ihan tietoisesti kysyä kehon eri osilta, mitä niille kuuluu.

Kehotietoisuus kunniaan!

Usko tai älä, vastauksia alkaa tulla. Varpaat, jalanpohja, jalkaterä ja kantapää saattavat kertoa, että kaipaavat hierontaa, kosketusta ja rasvausta. Polvet voivat pyytää koukistelua, lihastukea ja sitä ettei aina olisi toinen jalka toisen päällä. Istuinlihakset kertovat olleensa kokopäivän tuolin kanssa lähikontaktissa ja haluavat päästä liikkelle. Selkäranka tahtoo kenties ojentautua ja venytellä vähän jokapuolelle. Niska ja kaula samaten. Vyötärönseutu kaipaa kiertoja ja kertoopa vielä, että vähän on ylimääräistä rasvaakin kertyneenä, ja että se ei tunnu kivalta. Suu ihmettelee, että miksi leukalihakset ja purenta on niin jännittyneenä pitkin päivää ja toivoo että olisi naurua enemmän. Silmätkin kaipaavat kuulemma enemmän pyörittelyä, ylös ja alas sekä sivuille katsomista, kulmien nostoja, kauas ja lähelle fokusoimista ja vähemmän ruudun tuijottelua.

Olen itse kokeillut ja tätä jatkuu niinkauan kuin viitsin kysellä. Olen pikkuhiljaa oppinut oikeasti kuuntelemaan kehoni viestejä ja välillä jopa toimimaan niin, että sillä olisi parempi olla. Itseasiassa valitukset ovat vähentyneet ja välillä tulee ihan mukavia vastauksia, että on mukava ja rento olo ja että happi ja vesi kulkevat hyvin tai jotain muuta hauskaa. 

Guruile itse tai katso mitä me olemme guruilleet

Oikeastaan en kaipaa kovin paljon enää ulkoisia neuvoja hyvään oloon, riittää kun pysähdyn, rauhoitun ja kuuntelen mitä keho kertoo. Kokeile sinäkin olla oma terveysgurusi, sillä kehosi on viisas ja osaa kyllä kertoa, mikä sitä ja sinua auttaisi voimaan paremmin. Jos edelleen kaipaat vähän vahvistusta ja selvennystä siihen, miten voisit kehoasi tai mieltäsi auttaa, kokeile Anun ja minun yhdessä kokoamaa vireyden e-työkirjasarjaa. 

Pohtiessasi omakohtaisia vastauksia mielen, unen, ravinnon, liikunnan ja työn maailmoista aktivoit oman kehon tuntemustasi ja itsesi kuuntelua. 

12.9. on alkamassa myös meidän ja kolmannen valmentajakollegan, Leenan kanssa tehty “Selkeästi hyvä olo” -verkkokurssi. Voit katsoa siitä tehdyn esittelyvideon youtubesta :-)

Vireää, omaa kehoa sekä mieltä arvostavaa elokuuta kaikille!

Iloista työtä ja elämää

Kevät on uuden alkua ja usein myös jonkun valmiiksi saattamista

 

Mielen ohjelmointia

Itselläni on tänä keväänä muutamankin jutun valmiiksi saattaminen juuri nyt tapetilla.  Viikonloppuna sain NLP -practitioner -todistukseni. Tämä koulutus on avannut silmiäni hyvin PALJON vuorovaikutuksen, omien rajojen, erilaisten maailmankatsomusten ja oman vastuun parempaan ymmärtämiseen.
Oppimista on ilman muuta vielä enemmän edessä kuin "valmista" tietoa päässä - mutta sekin oivallus tuntuu vallan mainiolta ja kehittävältä.
 

NLP

• Ohessa kuva todistuksista ja opintojen "pääkuva":

 Niistä ihaninta oli opettajan idea laittaa jakoon tuo yläosan oikeanpuoleinen paperi. Siihen jokainen opiskelukaveri ja myös opettaja laittoivat kustakin opiskelijasta yhden sanan, joka kuvaisi hänen mielestään parhaiten  keskelle nimettyä tyyppiä. 

Kun sain paperin sitten kierroksen jälkeen käteeni,  luki suurimmassa osassa viivoja jotain ilosta. Kaikki muukin oli ihanaa luettavaa, mutta tuo ILO jäi erityisesti mieltä keventämään. "Ilo-todistus" tuntuu jopa tärkeämmältä, kuin varsinainen "virallinen todistus":-). Taidanpa kehystää sen työhuoneen seinälle....

 

Yritystoiminnan kehittämistä

NLP - opintojen lisäksi olen opiskellut yritystoiminnan johtamista Suomen Yrittäjäopistossa, ja sekin kurssi alkaa kohta olla päätöksessään. Teen parhaillaan raporttia kehitystehtävästä, jonka itselleni opintojen aikana valitsin.  Tämä taas sai aikaan tsekkausta suunnitelmien ja toteumien parissa. Lisäksi pienen lisäpaineen loin itselleni, koska en ole viimeisenä opintojen lähipäivänä paikalla ja lupasin esittää videolla kehitystehtäväni muille...

Täydentelin tänään raporttiani ja aloitin videon teon tekemällä sisällysluettelon ja pienen käsikirjoituksen videota varten. Sain sen hyvälle tolalle, josta pääsen sitten ensi viikolla hyvin eteenpäin.  Kehitystehtävä käsittää yritykseni VITALGO:n ydinasian FRM:n saantia julkisuuteen ja toimintaan. Oli mukava huomata miten innoissani tähän hommaan lähdin ja miten kivalta tuntui omia "jälkiä" tarkastella ja verrata suunnitelmia nykypäivään. Tunsin siis suurta TYÖNILOA!

VITALGO / WGH 2016

• Ohessa TYÖILO kuva keväältä.

On hienoa, kun voin todeta tekeväni sitä työtä, josta oikeasti saan iloa. Lisäksi olen enemmän kuin tyytyväinen siihen, että olen oppinut työn ja levon rajat itsekin, koska niitä myös muille ohjeistan.

Aina välillä itseltäkin meinaa ilo olla vähissä. Etenkin, jos keskittyy omiin, toisten tai ihan vaikka maailman ongelmiin. Olen kuitenkin todennut, että niihin liikaa keskittymällä kadottaa oman tien ja tavoitteen.

Siksi halusin tänään kirjoittaa tämän blogin aiheella "Iloista työtä ja elmää",  vaikka se voi huolien keskellä painivasta tuntua "ylipirteältä".

Toivon lisää iloa kaikkien elämään, hymyä, hassuttelua ja naurua. Niiden avulla asiat luistavat paremmin ja kun vielä päättää että, "kaikki järjestyy", tekee hyvää itselleen!

Iloisen tiistaipäivän tunnelmissa,
Päivi

Vireys ja turvallisuus kulkevat käsikädessä

Olen usein todennut, että vireys ja väsymys ovat kovin laajoja ja vähän epämääräisiä asioita. Se ei silti tarkoita sitä, että ne voisi jättää huomiotta. Molemmat niistä alkavat yksilöstä, ollen hyvin henkilökohtaisia asioita. Silti vaikutukset ovat kumulatiivisia, siirtyen yksilöstä yrityksiin, organisaatioihin ja lopulta koko yhteiskuntaan. Tällaisten asioiden hallinta ei ole helppoa, koska ihmisiä ei voida pakottaa huolehtimaan vireydestään vaan halu on tultava ihmisestä itsestään. Kuitenkin organisaatioissa tämä kuuluu turvallisuus- ja henkilöstöjohtamisen avainasioihin.

Väsymysriskinhallinta, Fatique Risk Management (FRM) on tietääkseni ainut menetelmä, joka analyyttisesti ja riskinhallinnan toimin selkeästi auttaa organisaatioita vireyden edistämiseen ja väsymyksen hallintaan. Itse sisäistin ja sitouduin niihin niin työssäni kuin yksityiselämässäni ja voin todeta, että se on kannattanut. En ala mitään ruusunpunaisia juttuja yrittämisestä tai oman vireyden noususta kuvata, sillä tämä tie on pitkä ja matkanteko hidasta, mutta nautin siitä.

Väsymyksen hallintaan ja vireyteen sitoutuminen tarkoittaa osaltani riittävästä ja laadukkaasta unesta, ravinnosta, liikkumisesta, mielentilasta ja työelämästä huolehtimista. Kohdallani se tarkoittaa myös työssäni asian eteenpäin viemistä sekä siitä julkisesti ja rohkeasti puhumista (Väsymys työelämässä – riskit ja hallinta -kirja, Virvote-kirjasarja, Vireyden verkkokurssi sekä luennot ja valmennukset,joita pidän)

Koska vireyteen kuuluvat ”muotiasiat” uni, ravinto, liikunta, mielen tasapaino, unohtuu usein että kyse ei ole pelkästä hyvinvoinnista. Oma, läheisten, työtovereiden ja ihan vieraidenkin turvallisuus on myös siitä kiinni. Vireänä huomaa paremmin oman käytöksensä, tottumuksesta juontuvat teot ja valinnat, vaaratilanteet ja mahdollisuudet.

Yritysten turvallisuuskulttuuri tarvitsee erityisesti vireyttä. Erään määritelmän (Reiman & Oedewald, 2008) mukaan turvallisuuskulttuuri käsittää turvallisuuteen liittyviä arvoja, asenteita ja toimintatapoja, eli siis jatkuvaa sosiaalista prosessia. Väsyneenä ärtymys ja unohtelu lisääntyvät, arviokyky, aistit ja reaktiot huononevat sekä oppiminen ja luovuus vähenevät. Jokainen tuntee tämän prosessin ja sitä verrataan usein alkoholin aiheuttamaan suorituskyvyn heikentymiseen.

Vaikka kaikki tuo on täysin selvää, ei organisaatioissa silti mielestäni kiinnitetä tarpeeksi huomiota vireyden ja väsymyksenhallinnan mahdollisuuksiin. Koska olen itse enemmän toimija kuin markkinoija, en välttämättä ole saanut asialle niin suurta näkyvyyttä kuin toivon. Siksi käytin osan tästä keväisestä lauantaiaamusta tähän kirjoittamiseen, koska siihen tunsin tarvetta. Nyt jatkan pihahommiin vireytymään ja toivon, että joku saisi tästä blogikirjoituksesta kipinän vireytensä huomioimiseen ja asian eteenpäin vientiin yhteisöissään.